Juuri nyt on hyvä

Inventaarion aika

tänään, vuoden viimeisenä

saako sanoa, että miltei pakahdun

 onnesta

siitä, että kaikki on niin hyvin

kiitollisuudesta

siitä, että olen saanut niin paljon

niin, saanut vaikken olisi ansainnut

lahjaksi saaneena on ollut hyvä myös antaa

hymyilyttää, sillä tämä on ollut upea vuosi

kaikkine kipuineenkin erinomainen

Uudelta vuodelta toivon

sitä, että  saisin kulkea avoimin silmin ja korvin

nähdä piilossakin olevat mahdollisuudet

ottaa kiitollisena vastaan jokaisen hetken

muistaen, että "meitä kannattavat iankaikkiset käsivarret". 

Siunausta sinulle vuoteen 2018!

 Rohkeasti kohti uusia näköaloja!

Enkelten laulua

Jouluun kuuluu enkelten laulu

ja maisema kuin kaunis taulu.

Nauti tenhosta musiikin,

jouluriemua tässä sävelin. 

***

Enpä ollut ennen näitä siskoksia kuullut,

mutta äskettäin ensikuulemalta jotenkin 

viehätyin heidän laulustaan ja soitostaan.

Kaunista ja taitavaa, jota on ilo kuunnella.

Suojassa

Radiossa

 puhuttiin 

hämähäkeistä,

kuinka ne voivat elää vuodenkin 

syömättä lasipurkissa.

Joku meistäkin 

varmaan vuosia

kuin purkissa

 ilman ravintoa.

Silti siellä sisällä 

turvassa ja suojassa

Jumalan kämmenellä.

Hänellä jos kellä

on kaikki hallinnassa.

Hämähäkitkin

ja me pienet ihmiset.

Näissä mietteissä

Harjoittelen käyttämään tätä uutta tietokonettani. Tein siis tuollaisen videon, joka mielestäni sopii tähän syksyn synkkyyteen, pyhäinpäivän aikaan, kaikkeen... Videon kuvat ovat kaikki itse ottamiani lähinnä Espanjasta ja Israelista, taitaa joku olla Ranskastakin. Video on täynnä kliseitä, ihan niin kuin tämä elämämmekin.

Rauhaa ja rikkautta

Metsäpolulla

rikkomaton rauha,

värien skaala kirkkaasta tummaan,

kostea ilma hyvä hengittää.

Miten rikkaaksi

tunnenkaan itseni:

tuhannet ruskalehdet,

vesien välke,

auringon säteet puiden lomasta.

Rakas ihminen mukana matkassa,

yhteiset elämykset kotimaan luonnossa

- rakkaus on rikkautta.

Lomalla

Loma

- mikä ihana sana!

Loma velvollisuuksista,

pitkistä työmatkoista,

raportoinneista, koulutuksista,

hälyisistä käytävistä.

Mutta ei loma

ihmisyydestä, kasvamisesta,

jokapäiväisestä ihmettelystä,

kiitollisuudesta.

Niistä en voi, enkä halua ottaa lomaa.

Kaikille loman viettäjille tai sitä kaipaaville:

"Vihreille niityille Hän vie minut lepäämään,

virvoittavien vetten tykö Hän minut johdattaa...

vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa,

en minä pelkäisi mitään pahaa,

sillä sinä olet minun kanssani."

(Raamattu, Psalmi 23)

Armo suuri ihmeinen

Tämän päivän mietteet 

Jumalan ihmeellisyydessä ja armossa.

Tässä englanniksi ja venäjäksi

kauniilla maisemilla höystettynä.

Ikävä

Melkein nelivuotias

kultakutri pää tyynyllään

rutistaa pehmoheppaansa:

"Minulla on ikävä taivaaseen".

"Niin minullakin",

vastaan silittäen poskeaan.

"Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa,

myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämiinsä..."

(Raamattu, Saarnaaja 3:11)

Korsi kalliolla

Nämä tuuliset rannat

joskus niin viimaisia,

että vahvinkin korsi taipuu. 

Entinen ehdottomuus karisee,

inhimillisyys erehdyksineen

saa nöyrtymään vahvemman edessä.

Silloin, kun nokka melkein viistää maata,

terälehtien kauneus haalistuu ja

usko omaan vahvuuteen horjuu -

voi, kunpa silloin muistaisimme, 

että kallio allamme kestää. 

Ei se sieltä mihinkään katoa,

vaikka joskus irtohiekkaan haututuukin. 

Ja sitten, kun raikkaat vedet huuhtovat kallion pintaa,

kaikki irtonainen ja turha häviää.

Jää vain itse kallio, 

luja ja lämmin.

Myrskyssä

Myrskyt ovat väistämättömiä.

Ne tulevat ja menevät,

sateet, tuulet, tulvat

ja lehdet lentävät.

Elämän pienet ja isot tyrskyt

sekoittavat arjen, vievät voimat. 

Voi, kunpa silloin voisin kuulla

ne sanat, joilla eräskin myrsky tyyntyi:

"Vaikene ja ole hiljaa!"

Jeesus teki sen kauan sitten

ja tekee yhä edelleen.

Sinulle ja minulle,

jos vain huudamme

häntä avuksi. 

Psalmissa 50 sanotaan:

"Avuksesi huuda minua hädän päivänä,

niin minä tahdon auttaa sinua,

ja sinun pitää kunnioittaman minua".

Hiljaisuus puhuu

Kaiken kiireen ja hälyn keskellä

meitä kutsutaan hiljentymään.

Korvat ja silmätkin 

kaipaavat välillä täydellistä lepoa.

Sulje some, silmät myös,

anna ajatusten lentää vapaana,

nauti hiljaisuudesta. 

Voi olla, että kuulet jotain,

mitä et koskaan uskonut kuulevasi. 

Ehkä saat kuulla hiljaisuudessa

Jumalan äänen. 

Lempeän, rakastavan, armollisen. 

Ja Hän, joka huolehtii kukista ja perhosista,

kantaa myös sinua.

Erikoinen perintö

Meille on luvattu ihmeellisiä asioita.

Jokaiselle, joka tahtoo uskoa.

Ja minä uskon, että nämä eivät ole

mitään turhia lupauksia,

vaan ne oikeasti toimivat,

vaikka ovatkin tuhansia vuosia vanhoja. 

" Kun oikeus on sinun perustuksesi, 

sinä kestät.

Olet kaukana sorrosta,

sen uhka ei sinuun yllä,

olet vapautunut pelosta,

ei se enää sinuun pysty.

Jos joku hyökkää kimppuusi,

minä en häntä auta. 

Joka hyökkää kimppuusi,

se sortuu jalkojesi juureen...

jokainen ase, joka taotaan sinua vastaan,

on oleva tehoton.

Jokaisen kielen, joka käy sinua syyttämään,

sinä osoitat valehtelijaksi.

Tämä on Herran palvelijoiden perintöosa.

Minä annan heille siihen oikeuden, 

sanoo Herra. 

(Raamattu, Jesaja 54:14-15, 17)

Vuoret väistykööt

"Minä kuljen sinun edelläsi.

Vuorimaat minä tasoitan,

pronssiovet murran,

rautateljet isken irti.

Minä annan sinulle aarteet pimeistä piiloistaan,

ja kalleudet kätköistään, 

jotta oppisit tietämään,

että se, joka sinua nimeltä kutsuu,

olen minä, Herra, Israelin Jumala."

(Raamattu, Jes. 45:3-4)

Ei niin suurta vuorta,

etteikö sen mahti murenisi,

kun Jumalamme puuttuu asioiden kulkuun. 

Silloin myös lukitut ovet aukeavat,

ja sinä saat kulkea vapaana

uusiin maisemiin.

Kylttien kertomaa

Tunnetko joskus olevasi...

... tai oletko ihan hukassa??

Voi olla, että lähelläsi on jossain...

... tai tällainen...

... sillä varsinkin minunkaltaiseni...

... voi tarvita välillä lepoa aurinkoisella...

Laulu Suomelle

Elokuisessa illassa torintäysi ihmisjoukko

sai laulaa kunniaa ja ylistystä Luojalleen

kiitollisena suomalaisuudesta

- mikä vapaus ja ilo!

"Miksi, Suomi, olet levoton?

Vielä turva Jumalassa on.

Vaikka sammuis tähdet,

älä pelkää, Jumala ei hylkää",

lauloimme sydämestämme

sateenkaaren värittäessä iltataivasta. 

Ei epätoivolle!

Koko viikon on ajatuksissani ollut

yksi jae Raamatusta. 

Se sama, mistä niin monesti ennenkin

olen saanut lohtua ja voimaa

juuri silloin, kun tuntuu, 

että maailman murheet paiskautuvat

vasten kasvoja kuin märkä rätti

ja sumentavat näkyvyyden. 

"Minä jätän teille rauhan.

Oman rauhani minä annan teille, 

en sellaista, jonka maailma antaa.

Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon."

(Jeesus, Johanneksen evankeliumi 14:27)

Niin paljon

Tyyni peilipinta

joskus rikkoutuu,

poutataivas katoaa

yön mustaksi muuttuu. 

Niin paljon joka päivä

maailmassa tapahtuu.

Se, mikä kestää,

sitä ei voi mikään

eikä kukaan estää

länteen tai itään

etelään, pohjoiseen

kaikkialle leviämästä .

Mitä jää

Joskus maisema edessäsi

on tyynen rauhallinen,

taivaanranta kenties

kevyesti pilvinen.

Kunnes...

... taivas synkkenee, aallot kasvavat

ja uhkaavasti  venettäsi keikuttavat.

"Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky.

Aallot löivät yli veneen,

mutta Jeesus nukkui."

(Raamattu, Matt.8:24)

Ehkä sinusta tuntuu,

että juuri silloin, kun eniten 

tarvitsisit apua, Jeesus nukkuu. 

Mitä silloin jää, mihin turvautua?

Mikä ei sittenkään petä, ei muutu,

vaikka maailma ympärillä muuttuu?

Ei, Jeesus ei sittenkään nuku.

Yhä seisoo kalliolla risti,

jonka sanoma on ikiaikainen:

"Hän kärsi rangaistuksen,

jotta meillä olisi rauha.

Hänen haavojensa hinnalla

me olemme parantuneet."

(Raamattu, Jes. 53:5)

Kesätapaaminen

On kaunis kesäilta rantasaunalla.

Muutaman kaljan nauttinut suomalaismies

 muuttuu kumman puheliaaksi

tuntemattomienkin seurassa.

Kertoo sukunsa tarinan,

kehuu poikansa etevyyttä,

kuvailee sairautensa,

kertoo senkin, että

lääkäri on luvannut

alle puoli vuotta elinaikaa,

ja kysyy lopulta:

"Kerroppa, onko tuolla ylhäällä ketään?"

Ja minähän kerron.

On siellä Hän,

joka on kiinnostunut

meistä jokaisesta

täällä alhaalla.

Ja joka on luvannut

ikuisen elämän jokaiselle,

joka uskoo Häneen. 

Kirkossa taivasalla

Sunnuntaiaamupäivään kauniissa maalaismaisemassa

kaikuivat kansanlaulujen sävelin kauniit 

ja puhuttelevat sanat:

Kirkkokansa lauloi sydämen kyllyydestä:

Tämän hetken annoit meille.

Ilon laitoit sydämiin.

Heikoille ja eksyneille

näytit portit taivaisiin.

Kiittää tahdon Jeesuksesta.

Aina kanssamme on hän.

Joka päivä armo riittää,

kantaa halki elämän. 

(Sanat Anna-Mari Kaskinen,

sävelmä Kotimaani ompi Suomi)

Ystävät kuin kukkaset

Ystävät ovat kuin kukkaset puutarhassa;

toiset ovat pieniä, toiset suurempia,

toiset reheviä, toiset selkeän yksinkertaisia,

jotkut hillittyjä, jotkut räiskyvän rempseitä.

Kaikki kuitenkin puutarhurille

tärkeitä ja rakkaita.

Ilman kukkia puutarha olisi

- no, ei se olisi oikeastaan puutarha.

Niin kuin puutarha tarvitsee kukkasensa,

niin ihminenkin tarvitsee ystäviä. 

Voi, miten kiitollinen olen,

kun minulla on ystäviä,

joiden kanssa voi jakaa

ikimuistoiset hetket,

joskus jopa

kokopäiväretket.

Jaettu ilo tai suru yhdistävät,

jaettu pelkokin puolittuu

yhdessä ystävän kanssa.

Onnelliset kulkee...

... lätäköiden yllä, laulaa Juha Tapio. 

Tänään ei ollut lätäköitä, 

vaan yksi kesän aurinkoisimmista päivistä.

Torilla vastaan tuli iäkäs tuttumme, leskirouva,

joka meidät käsi kädessä kävelevät nähdessään tokaisi:

Täällä ne onnelliset kulkee!

Niin,

eihän tätä onnea ja elämäniloa

pysty kätkemäänkään

tai ei ole siihen tarvettakaan.

Yhdessä olemme tallanneet

myötä- ja vastamäet,

katsoneet maisemaa pilvien yläpuolelta

ja meren pinnan alapuolelta,

jakaneet arjen ja juhlan.

Miten kiitollisia olemmekaan

mieheni kanssa toinen toisistamme,

ja muistamme sen usein sanoa 

toisillemme myös ääneen. 

Valoa ja lämpöä

Juhannuspäivä pimeni sateiseksi illaksi,

mutta lenkki raikkaassa ulkoilmassa piristi silti.

Pohjolan kesä on yleensä valoisa,

vaikka lämmön kanssa on vähän niin ja näin.

Keskikesällä luonnon kauneus jaksaa ihastuttaa

aamusta iltaan ja yöhön asti,

illalla viimeisenä yläkerran ikkunasta

ihailen kaunista luontoa talomme ympärillä. 

***

Kuuntelin päivällä radiosta koskettavaa puhetta,

jossa maahanmuuttajanainen kertoi elämästään,

joka muuttui radikaalisti hänen löydettyään uskon Jeesukseen.

Hänen oma äitinsä hylkäsi hänet täysin, samoin muu suku,

joka ehdotti naisen aviomiehelle vaimon hylkäämistä

- tai tappamista. 

Onneksi mies ei suostunut suvun ehdotuksiin,

ja nyt tuo pariskunta palvelee yhdessä 

elävää Jumalaa ja levittää ilosanomaa muillekin. 

Mietin, miten erilaista voi olla elää kristittynä,

mutta silti jokainen meistä voi levittää ympärilleen

Kristuksen valoa ja lämpöä,

jota tämä maailma niin kipeästi tarvitsee. 

Odottamisen vaikeus ja ilo

Miten usein löydänkään itseni

kärsimättömänä kipuilemasta,

kun pitäisi jaksaa odottaa!

Odottaminen

on läksy,

jonka oppiminen 

voi kestää koko elämän.

Miksi en huomaa odottaessani,

että voisin ihailla maisemia,

nähdä kaiken kauneuden

siinä lähellä, ympärilläni?

Taas minua muistetaan tästä:

"... ne, jotka Herraa odottavat,

saavat uuden voiman,

he kohottavat siipensä kuin kotkat.

He juoksevat, eivätkä näänny,

he vaeltavat, eivätkä väsy."

(Raamattu, Jesaja 40:31)

Oma maa mustikka

Etelän kukkaloisto

vaihtui oman pihan ihanuuksiin.

Mitä enemmän maailmalla reissaan,

sitä vakuuttuneempi olen siitä,

että vanha sanonta pitäisi kääntää päälaelleen.

Minulle muu maa on mansikka,

se makea ja kesän ensimmäinen herkku,

mutta oma maa on mustikka,

se terveellinen ja niin suomalainen.

Kiva on nähdä maailmaa, 

mutta aina niin ihana on palata kotiin.

Aurinkoenergiaa

Miten kiitollinen taas olenkaan,

kun sain nähdä taas tuon ihanan maan,

ja astella verkkaan hiekkarannoilla, 

kulkea kapeilla kivikaduilla.

Sain tuntea lämmön auringon,

kerätä "reppuun" sitä varaston,

jotta jaksan taas sateet kotimaan

- silti mieli palaa Espanjaan.