Miten usein löydänkään itseni
kärsimättömänä kipuilemasta,
kun pitäisi jaksaa odottaa!
Odottaminen
on läksy,
jonka oppiminen
voi kestää koko elämän.
Miksi en huomaa odottaessani,
että voisin ihailla maisemia,
nähdä kaiken kauneuden
siinä lähellä, ympärilläni?
Taas minua muistetaan tästä:
"... ne, jotka Herraa odottavat,
saavat uuden voiman,
he kohottavat siipensä kuin kotkat.
He juoksevat, eivätkä näänny,
he vaeltavat, eivätkä väsy."
(Raamattu, Jesaja 40:31)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti