Jälleen maisema edessäni
utuinen, tarkasti piirtymätön
Odotan ja ihmettelen
sielläkö jossain
seuraava etappi
Ja
kuitenkin
koko ajan
askeleeni vievät
minua hitaasti
kiiruhtamatta
eteenpäin
Jossain
rannan ja horisontin välissä
selkeää avovettä
kirkasta
Olen miettinyt
lähtijöitä
kotiin kutsuttuja
ja niitä joiden lähtö
on jo näkyvissä
Kunpa jokainen
saisi olla valmis
hyvästelemään rakkaansa
luovuttamaan talonsa ja tavaransa
koko eletyn elämänsä
painamaan oven kiinni
viimeistä kertaa
kaipaamatta enää
elämätöntä elämää
niitä päiviä jotka jäivät välistä
tai joita ei lainkaan tullut
Kunpa jokainen
voisi lähtönsä hetkellä
tuntea olevansa hyvissä käsissä
iankaikkisissa
kuolemattomissa