Aavistus uudesta

Jos katseesi kohti jalkojasi

näet vain tämän: 

kuivaa hiekkaa

aalto toisensa jälkeen

ranta täyteen rypytettynä

kuin erämaata

astumatonta

Jos rohkeutesi riittää 

nosta pääsi:

erämaa iloitsee, hietikko riemuitsee

säteet leikkivät vaahtopäillä

kruunaten kevätpäivän

Sinut on nähty ja kuultu:

ennen kuin arvaatkaan

kukat peittävät maan

Ystäväni siellä kaukana

 

Meri vaahtosi päivä toisensa jälkeen

pulsaattoripesukoneen lailla

Mietin sinua, ystäväni

joka samanlaisessa myllytyksessä

olet joutunut kurkottamaan kaulaasi

päästäksesi vaahtopäiden yläpuolelle,

taistelemaan sormet verillä

aaltojen mukana vellovia kiviä 

ja kaikenlaista roskaa vastaan,

pinnistämään viimeiset voimasi

saavuttaaksesi lujan rannan.

Toivon

että muistit:

myrskyn jälkeen tulee aina

poutasää.