Kesäpesä

 

Hitaasti

hetki hetkeltä

lämpö kietoo viluisen

hellään syleilyynsä

pehmeään pesään

jossa murheet

kutistuvat

jokaisen 

vihreän lehden

ja hehkuvan

kukan myötä.

Kesäpesässä

sadekin soittaa

ilon sinfoniaa.

                                                                                © Hitunen

    

  

Levolle lasken

 

Levolle lasken

kaiken minussa väsyneen:

jalat ja kielen

silmät ja mielen

Levosta nousen

uutta aamua ihmettelemään:

Luojani antoi 

jälleen kevään

2025 Hitunen

Kaikesta sydämestä

Uusi päivä

uudet askeleet

uudet kohtaamasi katseet

ota kaikki vastaan 

koko sydämelläsi

ojenna kätesi

jaa hymysi

rohkaisevat sanasi

heille jotka elämääsi

juuri tänään

koskettavat

Kaikesta sydämestäsi

ole ihminen ihmiselle

                                                                        © Hitunen

    

  

Valinta

 

Kaikella 

on vähintään

kaksi puolta

kaksi erilaista ilmettä:

toinen valoa

toinen varjoa

Kaikessa

on vähintään

kaksi mahdollisuutta

kaksi valinnan paikkaa:

ottaa tai jättää

nähdä tai sokeutua

Luojani,

anna minulle

viisaus

valita

nähdä

                                                                                        © Hitunen    

Marraskuun kasvot

 

Miten hohtava lumi

ja meren selkä!

Marraskuun matalassa valossa

kauniimpana kuin kesällä

kasvot kirkkaina

katson vastarantaa

ja näen aavistuksen

tulevasta toivosta,

talven takana odottavasta. 

Hetkellinen harmaus

valtaa maiseman

rauhoittaa,

maadoittaa:

tässä juuri on hyvä,

minnekään ei kiire.

Harmaassa on 

monia sävyjä,

ei sekään ole

tappavan tasaista.

Ja aina jostakin pilkistää

uusi säde

herkkänä ja hentona

lävistääkseen

harmaaseen reiän.

Pian huomaan:

valo on jälleen 

synkkyyttä sulavampi.

Hitunen 2024

Heijastuksia

 

Peilistä kasvot

lammesta rannan kasvit

merestä kuun silta

ja meistä jokaisesta

se

mitä olemme saaneet

matkan varrelta keränneet

sieluumme tallettaneet

olisipa se vain

rakkautta

Hitunen 2024

Pyhä hetki

 

Kun taivas koskettaa

peilipintaa heijastuksillaan,

hiljaisuus kietoo minut,

rannalta katsojan,

lämpimään viittaan.

Hetki on liikkumaton,

syvä ja pyhä,

ajaton.

Pääsky

viistää veden pintaa,

piirtää kiemuransa peiliin

silkasta elämisen riemusta

muuttoa murehtimatta. 

On nyt. 

Hitunen 2024