sunnuntai 18. joulukuuta 2022

Mitä eniten toivon

 


Aina joulun aikaan 

niin moni meistä toivoo

rauhaa ja lepoa

kiireetöntä yhdessäoloa

kynttilänvaloa

hetkiä jolloin 

voi tuijotella liekkejä

antaa suklaan sulaa suussa


Ja mitä me usein saamme

kiirettä, huisketta

siivottuja ja siivoamattomia

paistumista uunin lämmössä 

kireitä katseita, kiukkuakin

turhaa ja tarpeetonta


Tänä jouluna

olen toivonut toisin

tietäen että joulu

ei synny tunnelmasta

ei herkkuruuista

ei edes suklaasta

ei lahjoista

- eikö?!


Tänä jouluna

eniten toivon

löytäväni reitin

siihen yksinkertaisuuteen

mistä ensimmäinen joulu

tullaan aina muistamaan:


tähtiyössä ilosanoma

oljille laskettu lapsi

lupaus toivosta

suurin lahja





8 kommenttia:

  1. Lempeitä joulun ajan päiviä 🤍

    VastaaPoista
  2. Kaunis runo niin sanomaltaan - tulkitsenko väärin, kun mietin, että
    seimi kuvastaa myös pysähtymistä ja kiireettömyyttä sen tärkeimmän äärelle!
    Syntymää - elämää ja sen erilaisuutta - ja että kaikki voi olla hyvin fyysisestä ympäristöstä huomimatta (talli) Pieni filosofi minussa aina välillä aikaa pohtia kaikenlaista - en päästä sitä nyt enempää valloilleen, mutta runosi valloitti - teki hyvää niin sanoin kuin kuvin; siitä kiitos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Repolainen! Kyllä minunkin mielestäni seimi kuvaa juuri myös tuota pysähtymistä tärkeimmän äärelle. Mitä enemmän itselläni ikää tulee ja sen myötä elämänkokemusta, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että vähemmän on enemmän. Filosofointi on välillä oikein mukavaa ja tarpeellista, sillä eihän elämä ole pelkkää sitä, mitä voimme nähdä.

      Poista
  3. Niin tosi ja niin kaunis runo tästä ajasta. Sanallistit hiljaiset ajatukseni. Hyvää joulua!

    VastaaPoista
  4. Upea postaus. Hyvää Joulua Sinulle ja kaikkea hyvää vuoteen 2023 ❤️

    VastaaPoista