torstai 25. toukokuuta 2017

Voikukkaonnea


Pienen tytön kiharat 
melkein poskille liimautuvat,
vähän isomman pojan  posket
innosta hehkuvat pikku kätösten poimiessa
sylit täyteen alkukesän keltaista voikukkakultaa. 
Katselen heitä terassilta, 
siunaan kummankin elämää 
ja rukoilen varjelusta heidän leikeilleen.
Kunpa tämä voikukkaonni kestäisi
ja pyyhkisi pois kaiken katalan,
mitä nämä pienet ihmiset
ovat jo elämässään 
kokeneet. 

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Hetkistä elän


Sininen taivas kattojen yllä
aurinko ja pikku pilvet,
siinä alkutahdit kesälle.
Työkiireet pieneksi hetkeksi
hellittäneet, 
Hengitän syvään
kesän tuoksua.
Nautin pienistä hetkistä,
tikan koputtelusta,
tuomen kukista
tuulessa heiluvista,
siitäkin, kun saa upottaa
kädet kasvimaan multaan. 
Silloin unohtuvat kivut ja surut.
Luotan, että meistä pidetään huolta
kaikkina elämämme päivinä. 


sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Oi, lämpöä!


Miten yhtäkkiä se hyökyi ylitsemme
odotettu ja kaivattu, lämmin kesä!
Jokaisesta vihreästä lehdestä,
pienestä kukkanupusta
tai täyteen loistoon 
puhjenneesta
iloitsen.

Kuin
kesän lämpö,
samoin toisen ihmisen
läheisyys ja kaiken kestävä
arkipäiväinen, juhlan arvoinen rakkaus
saa elämän tuntumaan huippuhienolta joka päivä.


torstai 18. toukokuuta 2017

Kuivuudesta kukkaan


On päiviä, jolloin tuntuu
kuin asuisi aavikolla
kuivuuden keskellä
ja vihreät niityt ovat
vain kaukainen haave. 
Mutta silloinkin kun muistaisi,
että jopa hietikko voi puhjeta kukkaan.

"Erämaa ja hietikko iloitsee,
aromaa riemuitsee ja kukoistaa
kuin lilja...
Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi
ja kuiva maa vesilähteiksi..."
(Raamattu, Jesaja 35:1, 7)


tiistai 16. toukokuuta 2017

Toivo


Ennen kuin pimeys laskeutuu, 
tartun viimeiseen valonsäteeseen:
siinä on toivo uudesta aamusta.
Tämän päivän huolet ja kiireet 
saavat jäädä taakse,
ja huomista ei tarvitse
murehtia.
Nyt 
on 
vain 
tämä hetki.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Armollinen ja arvollinen


Vaikka aina emme täytä
niitä mittoja, joita toiset
meille asettavat tai 
itse itsellemme asetamme,
emme silti ole arvottomia.
Itselleen on uskallettava
olla armollinen,
eikä antaa mokiensa masentaa.

Juhlan jälkeenkin olen kukkasen arvoinen.
Niin sinäkin. 




sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Äidin onni


Äitienpäivän alla 
esikoisemme pomo poikkesi
teekupillisella ja sanoi:
"Se teidän poika on kyllä
siitä harvinainen työntekijä,
että häneen voi luottaa; 
hän tekee, minkä lupaa."
Saman pöydän ääressä 
kehuttiin myös kuopus,
jolla on jo pitkään ollut
opiskelujen ohessa vakituinen työ,
vaikka valmistumisjuhlia
vielä hetken odotellaan.
Siinäpä ne äidin parhaat lahjat!

Siunattua äitienpäivän iltaa
jokaiselle äidille
ja äitien lapsille!

perjantai 12. toukokuuta 2017

Lupa löysätä


Tämän aamun lohdullinen sana
avautui Psalmien kirjasta (46:11):

"Lakatkaa te huolehtimasta!
Tietäkää, että minä olen Jumala,
kaikkia kansoja mahtavampi,
korkein koko maailmassa."

Miten paljon siinäkin on luvattu,
mutta miten vaikea meidän ihmisten
on tuota neuvoa toteuttaa:
Lakatkaa huolehtimasta!
Onko pakko aina yrittää pitää
kaikki langat käsissään,
vai voisiko joskus vähän löysätä
ja vaikka laskea lampaita...



keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Jos vielä



Ilta on tullut, Luojani,
armias ole suojani.
Anteeksi synnit antaen
rauhalla siunaa Jeesuksen.

Jos vielä uuden päivän saan,
lapsenas auta kasvamaan,
niin että taivaan kirkas sää
täällä jo saisi lämmittää.

(Virsi 563, sanat Sofie Lithenius 1895)

Niin monta toivetta tälle illalle!

tiistai 9. toukokuuta 2017

Kaipuu


Tällaisina kevätiltoina
auringon laskiessa
täyttää mieleni kumma kaipuu.
Jonnekin, missä on aina kesä,
aamuauringon lämpö linnunlauluineen,
keskipäivän hehkuvat hetket
tai illan leuto tuuli ja lehtien havina.
Ehkä se on kaipuuta sinne,
missä ihminen ja Luojansa kohtaavat;
missä on täydellinen yhteys ja lepo. 

maanantai 8. toukokuuta 2017

Pysyy ja pitää, minkä lupaa


"Mä,ope, arvaan, mikä on sun lempiteippi",
sanoi oppilas, kun yhdessä kiinnitimme
ilmastointiteippiä näytelmän lavasteisiin.
Jatkoi vielä: "Sinä kun oot tuollanen
uskontoihminen..."

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kaikille


"Väsyneet kulkijat tulla saa,
sairaat ja heikot hän parantaa.
Pyhässä veressä Jeesuksen 
voima on suuri ja ihmeellinen."

Laulu kaikuu toivoa julistaen,
kun käymme ehtoolliselle. 
Kaikille meille vajavaisille
kuuluu tuo voima ja armo. 

lauantai 6. toukokuuta 2017

Uutta kasvaa


Ei nyt ihan ruusut vielä täällä Suomessa,
mutta tänään jo ensimmäiset tulppaanit
avasivat kukkansa - mikä ilo!

Sinivuokot, valkovuokot,
kevättähdet, esikotkin
jo kukassa. 

Niin
kuin luonnossa,
niin ihmisen elämässä;
lämpö herättää kaiken eloon. 



torstai 4. toukokuuta 2017

Katse eteenpäin


Pienet asiat voivat tehdä
elämästä niin ihanan
tai sitten niin hankalan,
jos ne eivät toimi.
Silti katse kannattaa
kiinnittää horisonttiin
ja yrittää nähdä 
kaiken arkisen 
ja vaikean yli. 

Hyvä on joskus
vain istua ja ihailla
maisemaa
edessään.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Yllätysten päivä


Juha Tapion laulun sanoin:
"Suurenmoinen elämä"
ajattelin, kun ajelin
kesken päivän töistä
kohti sairaalaa
rakkaintani katsomaan. 
Suurenmoinen elämä,
koska elämä jatkuu,
vaikka auto rusentuikin.
Koskaan ei aamulla tiedä,
mihin suuntaan tie kääntyy,
mutta aina voi luottaa siihen,
että meitä kannatellaan
ja meistä pidetään huolta.

"Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn
varjella sinua kaikilla teilläsi. "
Raamattu, Psalmi 91:11


tiistai 2. toukokuuta 2017

Kasvun ihme


Jokainen pienikin vihreä,
joka kurottuu kohti taivasta,
on ihme, suurenmoinen ihme.
Jokainen kasvun alku
yhtä hämmästyttävä.
Kunpa osaisin hoitaa
saamani taimet niin,
ettei yksikään niistä
kuihtuisi pois!

maanantai 1. toukokuuta 2017

Elämyksiä


Sinivuokot ovat vallanneet pihan,
lähettäneet lumet matkoihinsa.
Hyytävä huhtikuu vaihtui
tervetulleeseen toukokuuhun
erilaisten elämysten myötä. 
Siskoni kanssa jaoimme 
mieliinpainuvan kokemuksen
Anatevkan kylästä ja 
viulunsoittajasta katolla.
Toinen elämys oli
vappuaaton iltapäivä
kauniissa kirkossa
laulaen ja sanaa
kuunnellen, 
kolmas aamukävely
kirkasvetisen järven rannalla.

Kiitollisena ja virkistyneenä on kiva 
palata huomenna töihin.


perjantai 28. huhtikuuta 2017

Miksi hän juuri


Tänään elän
 miettien,
miksi.
Miksi juuri hän, joka otettiin pois
ikään kuin kesken kaiken,
kesken tärkeiden tehtävien,
jotka koskettivat monia.
Vaikka tiedän, 
että hän pääsi sinne,
minne hän muitakin ohjasi
kulkemaan.
Silti jää kysymys: miksi nyt?

Emme tiedä vastausta.
Meidän tehtävämme on elää
niin kuin kuka tahansa meistä
olisi seuraava. 

"Minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa,
johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella
kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa."

Raamattu, Filippiläiskirje 3: 14




torstai 27. huhtikuuta 2017

Jokainen on ainutlaatuinen


Kasvien maailmassa  
jotain samaa kuin meissä ihmisissä:
jokainen on yksilö, omanlaisensa,
toiset suuria ja komeita,
toiset pieniä ja hentoja,
toiset kuin tähdenlentoja.

Kaikilla kaipuu valoon
ja lämpöön.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Vihreän kaipuu


Kevät ei oikein kunnolla ota tullakseen,
piileksii vaan jossain räntäsateen takana.
Miten paljon kaipaankaan kunnon vihreää jo,
lämpimiä päiviä ja maasta ponnistavia kukkasia!
Tämä koleus kun menee luihin ja ytimiin
ja vaatii toppatakkia vielä näin huhtikuun 
viimeisellä viikolla. 
Tule jo, lämmin kevät!

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kevyttä painavaa


Melkein leijun 
läpi tämän maanantain,
olo on kevyt,
kosketettu
sillä kädellä,
joka ei jätä kylmäksi.
Sydän laulaa kiitosta
Herralleni Jeesukselle,
joka järjestää omilleen
yllätyksiä toinen toisensa perään.



sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Parasta


Kiireisen viikon rauhoitti
leppoisan levollinen viikonloppu
lapsen kanssa lettuja paistellen,
legoilla leikkien, kirjoja tutkien
ja lapsen pohjatonta uteliaisuutta 
ihaillen ja ihmetellen.

Ennen nukahtamistaan
lapsi nostaa jalat ja kädet kohti kattoa
kolmejapuolivuotiaan innolla
ja laulaa omaa lauluaan:
Kaikkein parasta, kaikkein parasta
on Jeesus tuolta taivaasta. 

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Sokkelosta selville


Labyrintista on aina ulospääsy,
sekavinkaan sokkelo ei estä
löytämästä lopulta perille.
Pitkään jatkunut kipu
hellitti yhtäkkiä,
eikä lääkärikään löytänyt
mitään syytä huoleen.
Tuntuu kuin olisin päässyt
ulos labyrintista,
vapauteen kivusta.

"Me olemme kaikin tavoin ahdingossa,
mutta emme umpikujassa,
neuvottomat, mutta emme toivottomat,
vainotut, mutta emme hyljätyt,
maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.
Me kuljemme, aina kantaen
Jeesuksen kuolemaa ruumissamme,
että Jeesuksen elämäkin tulisi
ruumiissamme näkyviin."

Raamattu, 2. kirje korinttilaisille 4:8-10


torstai 20. huhtikuuta 2017

Sumean läpi


Toisinaan näen edessäni
sumun sakean seinän
tai muun esteen,
joka estää näkemästä,
kenties kuulemasta
ja mikä pahinta 
- tuntemasta.

Silti tiedän,
että jos jaksaa
ja uskaltaa
kaivautua
kaiken sumean läpi
syvälle
toiselle puolelle,
valo voittaa.

Eikä niin pimeää,
ettei sitä olisi 
Herramme jo läpikäynyt.
Siksi Hän voi meitä auttaa.


keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Uusia näköaloja


Joskus on hyvä
katsoa asioita eri suunnasta,
sammakon tai linnun silmin.
Voi nähdä asioiden oikeat
mittasuhteet.
Suuri muuttuu pieneksi,
pieni kasvaa valtavaksi. 
Kovakin voi murentua.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Juhlan jälkeen


Jokaisen juhlan jälkeen
koittaa tavallinen arki.
Tavallinen ei tarkoita samaa
kuin tylsä ja mitäänsanomaton.

Pysähdy, katso vaikka kukkaa,
joka nousee mullasta kylmyyttä uhmaten.
Et voi olla ilahtumatta sen kauneudesta.
Pienet asiat ympärillämme voivat tehdä
myös arjesta kuin juhlan - iloisen, mieliinpainuvan.
Tässä hetkessä on kaikki. 

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Iloa ja vapautta


Ylösnousemuksen voima
on ihmeellinen,
inhimillisesti käsittämätön.
Mutta ken siihen uskoo,
saa kokea samaa vapautta,
jota varmasti Vapahtajamme tunsi
päästessään haudan pimeydestä
kaikkien ihmisten synnit kantaneena
ikuiseen vapauteen. 

Iloa ja vapautta,
sillä Hän on noussut ylös!


lauantai 15. huhtikuuta 2017

Lukitut ovet


Lukittu ovi
on aina viesti siitä,
että oven sisäpuolella
on joku, joka ei halua tulla
häirityksi tai joka pelkää.
Emme me kaksituhatluvun ihmiset
ole yhtään sen sankarillisempia kuin
ne muinaiset opetuslapset,
jotka lukittujen ovien takana tutisivat.
Milloin minkäkinlaisen oven taakse
itse itsemme lukitsemme
ja luulemme, että kukaan ei näe.

Onneksi on Hän, Herra Jeesus,
joka tulee läpi lukkojenkin
ja murtaa paksuimmankin
muurin.
Rakkaus on ihmeellistä.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Tuskien tiellä


Kun kipu piinaa
 pahimmin, kysyn itseltäni
 ja joskus myös mieheltäni,
miksi ihmisen pitää
näin paljon kärsiä.
Miten helposti unohdan Hänet, Herrani,
joka kärsi ihmiskunnan raskaimman  taakan alla
meidän kaikkien syntikuormaamme kantaen.
Hänen haavojensa
kautta me olemme
parannetut, sanoo
Pyhä Raamattu.
Historiamme
synkimmän päivän
muisto ei koskaan
tule sammumaan,
mutta se ei olisi
yhtään mitään
ilman haudan
ihmettä, ilman
ylösnousemusta.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Näillä kaduilla


Jossain täällä
näillä kujilla ja kaduilla
joskus kauan sitten
kulki mies,
ei mikään tavallinen tallaaja
kuitenkaan.
Ihmisen Poika,
ihminen kuten minäkin,
ja kuitenkin Jumala
yhä kulkee kaduilla
ja kujilla kaikialla
etsien niitä,
jotka ovat
kadoksissa.


tiistai 11. huhtikuuta 2017

Katso tarkemmin


Hiljaisen viikon sanomassa
on paljon, minkä äärellä 
on hyvä pysähtyä,
katsoa tarkemmin.

Ahdistuksesta on
tie vapauteen
ja valoon. 
Synkimmälläkin pilvellä
se kuuluisa hopeareunus.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Valoa harmaassa


Miten tämä kevät
etenee niin etanamaisen
verkkaisesti,
etten millään malttaisi
jaksaa odottaa niitä lämpimiä
ja kukat herättäviä päiviä?!
Ulkona harmaata, sadetta,
ukkostakin tänään.

Valoa päivään
toivat pikkuisten 
aamuhalaukset,
työkaverin kehut,
yllättäen herännyt
ompeluinspiraatio,
takassa loimuavat liekit.

Ja tietoisuus siitä,
että kaiken muunkin
ahdistavan tai arveluttavan yli
meitä kannetaan
iankaikkisilla käsivarsilla.


sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Hiljennä


Keskellä kauneinta kevättä
aika hiljentyä, pysähtyäkin
suuren sanoman äärelle:
Kuningas on tulossa.

Hän otti aasin,
tuon tavallisen työjuhdan,
eikä hevosta, ylhäisten ratsua.
Hän tuli meitä tavallisia,
meitä työjuhtiakin varten.
Me kelpaamme tällaisina,
ei tarvitse yrittää olla 
hieno hevonen.
Vapauttavaa!

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Puita ja pusikoita


Ihana aurinkoinen päivä
houkutteli metsikköön puskia raivaamaan.
Jostain syystä lähimetsä talomme vieressä
kasvaa nopeammin kuin ehdimme sitä siistiä.
Saha suhisi ja oksasakset napsuivat,
kunnes sain upeasti kelottuneen männyn esille.

Suorina kasvavissa puissa
on aina jotain juhlallista;
ne kurottautuvat kohti taivasta.
Kelottuneet käkkyräiset
tuntuvat tutummilta;
ei elämä ole aina helppoa,
mutta suunta on silti ylöspäin. 

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Myrskyä ja rauhaa


"Myrsky nousee jokaisen huonetta vastaan,
jokaisen perustusta koetellaan",
sanotaan eräässä laulussa.
Tämän viikon järkyttävät uutiset
kaukaa ja lähempää
ovat koskettaneet monen elämää.
Ehkä perusturvallisuus on horjunut.
Joku huokaisee helpotuksesta:
ei koske minua.

Jokaiselle meille 
on kuitenkin toivon sana:
"Rauhan minä jätän teille - minun rauhani,
sen minä annan teille.
En minä anna teille niin kuin maailma antaa.
Älköön teidän sydämenne olko murheellinen,
älköönkä peljätkö."
(Raamattu, Joh. 14:27)



torstai 6. huhtikuuta 2017

Sinä et hajoa


Olet sitkeä,
sisua syleittäin
sinussa on,
vaikka luulet usein,
että olet heikko,
ja pelkäät, että
kohta kaadut. 

Ihmisessä on uskomattomat
voimavarat jaksaa ja kestää,
sanoi asiantuntija radiossa.

"Kaikki minä voin hänessä,
joka minua vahvistaa."
(Raamattu, Fil.4:13)

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Hylätty


Onko sinut hylätty,
tai yksin jätetty,
kännetty sinulle selkä?

"Älä pelkää",
sanoo Hän,
kaikkien hylättyjen ystävä,
itse Vapahtaja,
joka tietää paremmin
kuin kukaan meistä,
miltä hylkääminen tuntuu.

"En minä sinua hylkää
enkä jätä."
(Raamattu, Hebr.13:5)


tiistai 4. huhtikuuta 2017

Taimia vasta


Jokainen puu on
joskus ollut pieni taimi,
jokainen lapsi kasvaa
joskus suureksi puun tavoin.

Tänään olen kiitollinen
taimista ikkunalaudalla,
taimista koululuokassa,
taimista sydänten maaperässä.

Kunpa osaisin 
kastella ja kasvattaa
taimeni suoriksi 
ja ryhdikkäiksi,
valoa pelkäämättömiksi.