lauantai 24. kesäkuuta 2017

Valoa ja lämpöä


Juhannuspäivä pimeni sateiseksi illaksi,
mutta lenkki raikkaassa ulkoilmassa piristi silti.
Pohjolan kesä on yleensä valoisa,
vaikka lämmön kanssa on vähän niin ja näin.
Keskikesällä luonnon kauneus jaksaa ihastuttaa
aamusta iltaan ja yöhön asti,
illalla viimeisenä yläkerran ikkunasta
ihailen kaunista luontoa talomme ympärillä. 

***

Kuuntelin päivällä radiosta koskettavaa puhetta,
jossa maahanmuuttajanainen kertoi elämästään,
joka muuttui radikaalisti hänen löydettyään uskon Jeesukseen.
Hänen oma äitinsä hylkäsi hänet täysin, samoin muu suku,
joka ehdotti naisen aviomiehelle vaimon hylkäämistä
- tai tappamista. 
Onneksi mies ei suostunut suvun ehdotuksiin,
ja nyt tuo pariskunta palvelee yhdessä 
elävää Jumalaa ja levittää ilosanomaa muillekin. 
Mietin, miten erilaista voi olla elää kristittynä,
mutta silti jokainen meistä voi levittää ympärilleen
Kristuksen valoa ja lämpöä,
jota tämä maailma niin kipeästi tarvitsee. 



3 kommenttia:

  1. Aina en löydä sanoja, mutta jätin puumerkin, että kävin täällä..:)

    VastaaPoista
  2. Tuo pariskunta todisti taannoin seurakunnassa. Oli koskettavaa kuultavaa. Sateen ropina säestää tätä päivää. Voi hyvin ystävä.

    VastaaPoista