torstai 25. toukokuuta 2017

Voikukkaonnea


Pienen tytön kiharat 
melkein poskille liimautuvat,
vähän isomman pojan  posket
innosta hehkuvat pikku kätösten poimiessa
sylit täyteen alkukesän keltaista voikukkakultaa. 
Katselen heitä terassilta, 
siunaan kummankin elämää 
ja rukoilen varjelusta heidän leikeilleen.
Kunpa tämä voikukkaonni kestäisi
ja pyyhkisi pois kaiken katalan,
mitä nämä pienet ihmiset
ovat jo elämässään 
kokeneet. 

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Hetkistä elän


Sininen taivas kattojen yllä
aurinko ja pikku pilvet,
siinä alkutahdit kesälle.
Työkiireet pieneksi hetkeksi
hellittäneet, 
Hengitän syvään
kesän tuoksua.
Nautin pienistä hetkistä,
tikan koputtelusta,
tuomen kukista
tuulessa heiluvista,
siitäkin, kun saa upottaa
kädet kasvimaan multaan. 
Silloin unohtuvat kivut ja surut.
Luotan, että meistä pidetään huolta
kaikkina elämämme päivinä. 


sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Oi, lämpöä!


Miten yhtäkkiä se hyökyi ylitsemme
odotettu ja kaivattu, lämmin kesä!
Jokaisesta vihreästä lehdestä,
pienestä kukkanupusta
tai täyteen loistoon 
puhjenneesta
iloitsen.

Kuin
kesän lämpö,
samoin toisen ihmisen
läheisyys ja kaiken kestävä
arkipäiväinen, juhlan arvoinen rakkaus
saa elämän tuntumaan huippuhienolta joka päivä.


torstai 18. toukokuuta 2017

Kuivuudesta kukkaan


On päiviä, jolloin tuntuu
kuin asuisi aavikolla
kuivuuden keskellä
ja vihreät niityt ovat
vain kaukainen haave. 
Mutta silloinkin kun muistaisi,
että jopa hietikko voi puhjeta kukkaan.

"Erämaa ja hietikko iloitsee,
aromaa riemuitsee ja kukoistaa
kuin lilja...
Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi
ja kuiva maa vesilähteiksi..."
(Raamattu, Jesaja 35:1, 7)


tiistai 16. toukokuuta 2017

Toivo


Ennen kuin pimeys laskeutuu, 
tartun viimeiseen valonsäteeseen:
siinä on toivo uudesta aamusta.
Tämän päivän huolet ja kiireet 
saavat jäädä taakse,
ja huomista ei tarvitse
murehtia.
Nyt 
on 
vain 
tämä hetki.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Armollinen ja arvollinen


Vaikka aina emme täytä
niitä mittoja, joita toiset
meille asettavat tai 
itse itsellemme asetamme,
emme silti ole arvottomia.
Itselleen on uskallettava
olla armollinen,
eikä antaa mokiensa masentaa.

Juhlan jälkeenkin olen kukkasen arvoinen.
Niin sinäkin. 




sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Äidin onni


Äitienpäivän alla 
esikoisemme pomo poikkesi
teekupillisella ja sanoi:
"Se teidän poika on kyllä
siitä harvinainen työntekijä,
että häneen voi luottaa; 
hän tekee, minkä lupaa."
Saman pöydän ääressä 
kehuttiin myös kuopus,
jolla on jo pitkään ollut
opiskelujen ohessa vakituinen työ,
vaikka valmistumisjuhlia
vielä hetken odotellaan.
Siinäpä ne äidin parhaat lahjat!

Siunattua äitienpäivän iltaa
jokaiselle äidille
ja äitien lapsille!